Tekstit

Töissä taas..eikun lomalla!

Kuva
    Töihin paluu sujui ihmeen kivuttomasti. Aamuheräämiset toki on aina mulle vaikeita, mutta olen yrittänyt opetella parempaa unirytmiä (=aiemmin nukkumaan).  Ja olihan tuo  pehmoinen lasku kun työtahti oli aika rauhallista ja työviikkoja tuli kaikki 4 kunnes jäin kesälomalle! Auton vaihdosta puhuakseni, se autokuume iski taas kunnolla. Tiidassa alkoi remontit ja huollot kasaantumaan ja mietin, etten haluaisi enää tuupata siihen rahaa kun vaihto olisi edessä kuitenkin syksymmällä. Aloin katsella vaihtoautoja netistä ja sovin jo samalle päivälle koeajon. Tiesin itsestäni, että se on menoa siinä vaiheessa, ellei auto osoittaudu jollain lailla kelvottomaksi. Koeajossa huomasin jarrujen nytkyttävän ja sen autokauppias lupasi korjauttaa. Silloin päätin, etten tiidaa halua enää takaisin.  Kaupathan siitä tuli! Sovittiin aika korjaamolle ja kaikki jarrut uusittiin. Nyt kelpaa ajella ja myyntikamatkin mahtuu helpommin kyytiin. Bensa vaihtui dieseliin (ja -veroon), mutta kilometrejä kertyy, jo
Kuva
 Heipsuli hei! Leikkaus oli ja meni. Ja hyvin menikin! Toipuminen on ollut nopeaa ja vihlovat kivut ovat poissa. Onneksi! Alkuun muutamina päivinä vähän vielä hermo vihoitteli, mutta ei sen enempää. Nyt on nikamat luudutettu yhteen ja ainoa mikä vielä muistuttaa leikkauksesta on tietysti arpi kaulalla, joka sekin on parantunut hyvin, sekä niskaan tuleva kipu jos makaan liikaa niskani varassa. Kuten sohvalla, tyynyihin nojaten ja känny kädessä. Joten makuut on nyt tehty vähäksi aikaa. Nukkuma-asento ei aiheuta kipua kun niska on vaakatasossa. Uskalsin käväistä jo markkinoillakin, 2 viikkoa leikkauksesta, kun sain poikani kanto-avuksi (raskaiden nostojen tekeminen kiellettiin 4 viikoksi). Ja täytyy myöntää, että piristi kyllä ihanasti taas päästä iloiseen tunnelmaan ja tavata teitä asiakkaita. Sain niin hurjasti taas uskoa omaan tekemiseeni. (kuva on Vesilahden Murinoilta) Nyt on sairaslomaa jäljellä enää tämä viikko ja sitten iskee karu paluu työelämään.. Alkaa jo vähän stressaamaan. Hu
Kuva
 Heipsan!  Nyt on saatu vakuutuksesta myöntävä päätös leikkaukseen ja sinne mennään nyt jo ensi maanantaina 8.5. Toisaalta ihanaa, toisaalta hirveää!! Leikkaus tehdään helsingin Mehiläisessä. Sinne suuntaan sitten sunnuntaina hovikuskini (äiti) kanssa hotelliin yöksi koska paikalla pitäisi olla jo aamulla 6:45..  Alkaa muuten jo jännittään..  Sitten tietysti tuli pieni stressitekijä vielä leikkauksen lisäksi. Olen tippunut kelan rahoille jo huhtikuun 18. ja tästähän ei ole työnantaja minulle mitään ilmoittanut. Joo toki oma vika (pikkusika) kun en ole asiaa seurannut. Mutta olisi ollut hyvin ystävällistä laittaa vaikka meiliä asiasta. No tänään sitten pikapikaa hakemusta kelaan ja pankkiinkin toive lyhennysvapaasta pariksi kuukaudeksi. Huh..tiukkaa tulee. No, onneksi on muutama jälleenmyyjä, joilta tulee myyntiä jonkin verran. Valmiita korujakin on kotona paljon, joten saan lähetettyä täydennyksiä. Ja toki kaikki tilaukset verkkokaupastani auttavat! Tänään vienkin Liutun Maalaistaloon

Kevät keikkuen tulevi!

Kuva
 Heips kukkuu! Tää on taas niin mun tyypillistä elämääni... Toisaalta ei pitäisi enää yllättyä tässä iässä. Mikä niin? -kysyt. No, sain ajatuksen alkuvuodesta uusista aluevaltauksista. Videoiden tekeminen ja liven pitäminen instassa ja tiktokissa. Hommasin mikrofoninkin ja aloin ihan aikuisten oikeesti innostua! Ehdin tovin jo puuhatakin näiden parissa.. Sitten herään eräänä helmikuun maanantai-aamuna niska jäykkänä ja kipeänä. Pää ei käänny kunnolla oikein mihinkään suuntaan ja rangassa tuntuu pistävä kipu. Just! Laitoin tämän niskajumin piikkiin ja ajattelin sen toipuvan maksimissaan viikossa. Hmmm....Ei! Melkeimpä heti alkoi tuntui pientä lievää vihlontaa oikealla puolella, kainalossa ja kädessä. Joten uumoilin jo, että ongelman nimi saattaakin olla välilevyn pullistuma. Sellainenhan iski rintarankaani jokusia vuosia sitten ja oireet tuntuivat samalta. Tosin nyt hurjasti lievempinä. Niskajäykkyys alkoikin helpottamaan viikon sisällä, mutta ei muut oireet. Paineen tunne rangassa on j

Joululoma lähenee!

Kuva
    Ihan ensimmäiseksi mun tarvii kiittää teitä jokaista joka on tänä vuonna ostanut mun koruja, seurannut mua somessa, kommentoinut, jakanut, tykännyt. Te saatte mut tuntemaan iloa ja kiitollisuutta. Te mahdollistatte mulle suunnan kohti itsenäisempää työskentelyä, kohti omasta luovuudestani saatua elantoa.    Juuri se on mun unelmani, että voisin tuottaa iloa tekemällä asioita mistä itse nautin ja saada siitä siten myös tarvitsemani toimeentulo. Helppoa se ei ole, tiedän sen. Mutta tämä vuosi on näyttänyt sen olevan mahdollista.     Olen pystynyt olemaan melkein koko vuoden osa-aikaisena palkkatyössäni, kiitos Kasaamon tulojen. Ja sama jatkuu nyt alkuvuodenkin. Toki se riippuu myös työpaikkani työtilanteesta. Jos kiire pukkaa, voi osa-aikaisuus jäädä.     Mietin tätä pitkään vuosi sitten ja laskeskelin voisiko se olla mahdollista. Kun ehdotin asiaa pomolleni, iski melkein paniikki. "Oonko mä ihan hullu! Mitä ihmettä mä nyt oon menny tekemään?" Palkkani on hyvä (näin perus-d

Aika jälkeen messujen..

Kuva
 Kädentaidot -messut sitten rullattiin läpi viime viikonloppuna. Kävijämäärä oli kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna ja tunnelma oli sen mukainen. Jotenkin pystyi aistimaan sen innostuksen ja ilon ihmisissä.  Oli sekä ihana että rankka 3,5 päivää. Tein messuilla ennätysmyynnin koko Kasaamon aikana. Aivan huikeeta! Osaksi johtui varmaankin siitä, että sain tälle vuodelle uuden paikan joka oli rivin päädyssä ja antoi suoraan leveälle kulkuväylälle. Ja väylän vierellä oli iso kahvio sekä Novitan alue. Ja tietysti kävijöitä oli niin paljon enemmän. Tämä paikka pidetään! Kiitos kaikille teille ihanille asiakkailleni! Sain myös paljon kauniita sanoja ja kehuja koruistani. Ja se ihmetys kun huomaa asiakkaiden kävelevän suoraan pöytäni luokse ja saa kuulla kuinka he seuraavat minua somessa ja käyvät kaikissa myyjäisissä, joissa olen mukana! Tämä jo pelkästään saa minut aina uudestaan erilaisiin tapahtumiin. Jäi niin ihana fiilis.. KIITOS!!!!! Kunnes tänä aamuna tulin kipeäksi. Poikani oli

Joulukiireet!

Kuva
Aika menee niin hurjaa vauhtia! Just oli kesä. Ja hyvä kesä olikin! Sain kasaan loppuvuoden "puuttuvat" palkat kun teen 80% osa-aikaista palkkatyössä. Ja sillä jäin vielä loppuvuodeksikin osa-aikaiselle. Ai ai..Nautin! Työhuonehan siis vaihtui tänne olohuoneen paikalle ja siitä tässä muutama kuva. Tämäkin on jo muuttunut, en tykännyt nukkua enää tässä huoneessa. Tuntui kuin olisin viettänyt yöni varastossa. Tällä asetelmalla mentiin kuitenkin hetken aikaa, kunnes päätin siirtää sängyn uuteen olohuoneeseen. Täytyy myöntää, että en siinä huoneessa juuri muuten vietäkään aikaa kuin nukkuen.  Syksyn olen ottanut tosi rennosti, palautuen kesästä ja antanut tilaa ajatuksille. Muutamat sukatkin kudoin pitkästä aikaa.  Välillä iskee se kuoppa, missä tuntuu, että onko tässä mitään järkeä ja ei ole mitään uusia ideoitakaan. Mutta sitten kun antaa itselleen luvan vaan olla ja sanoo ettei tarvitse koko ajan olla tekemässä, ei tarvitse olla uusia ideoita, teet vaan täydennyksiä jälleenmyy